Tekoälyn todellinen ongelma ei ole tekoäly
Riitti, että Lidl käytti tekoälyä lohenpalan muokkaamiseen ja S-ryhmä herätti Einsteinin takaisin henkiin. Kommenttikentissä tuomio oli nopeasti annettu: tekoäly pilaa markkinoinnin. Mutta entä jos ongelma ei ollutkaan tekoäly?
Historia toistaa itseään
Jokainen suuri teknologinen murros on herättänyt saman reaktion. Kutomakoneet eivät herättäneet vastustusta siksi, että kangas olisi ollut huonompaa, vaan siksi, että kutojien työ uhkasi kadota. Sama ilmiö nähtiin myöhemmin autojen yleistyessä. Pelko ei kohdistunut koneisiin vaan siihen, mitä ne tekivät ihmisille.
Teknologia itsessään on lähes aina neutraali. Se, mikä herättää vastustusta, on kysymys siitä, jääkö ihminen prosessiin vai katoaako hän siitä kokonaan.
Miksi mainokset herättivät niin voimakkaan reaktion
Lidlin ja S-ryhmän tapauksissa kritiikki ei kohdistunut pelkästään siihen, että tekoälyä käytettiin. Monelle syntyi vaikutelma, että ihmisen luova työ oli sivuutettu ja lopputulos jätetty koneen tehtäväksi.
Juuri tämä tekee tekoälykeskustelusta erilaisen kuin tavallisen keskustelun uusista työkaluista. Kun tekoäly näkyy vain työkaluna ihmisen käsissä, se herättää harvoin suurta vastustusta. Mutta kun se näyttää korvaavan ihmisen kokonaan, reaktiot voimistuvat nopeasti.
Kysymys ei ole “käytettiinkö tekoälyä”, vaan “katosiko tästä ihminen”.
Korvaaminen vs. mahdollistaminen
Tässä on ero, joka ratkaisee, herättääkö tekoälyn käyttö saman pelon vai ei:
| Tekoäly korvaajana | Tekoäly mahdollistajana | |
|---|---|---|
| Ihmisen rooli | Poistuu tehtävästä kokonaan | Pysyy – päättää, ohjaa, hyväksyy |
| Mitä asiakas aistii | Ettei kukaan ollut enää vastuussa | Lopputuloksella on edelleen tekijä |
| Mihin pelko kohdistuu | Työn ja tekijän katoamiseen | Ei mihinkään erityiseen |
| Mitä tekoäly tekee | Tuottaa lopputuloksen sellaisenaan | Nopeuttaa polkua ideasta valmiiseen tuotokseen |
Ero ei ole tekninen, vaan periaatteellinen. Korvaaminen vie ihmisen pois prosessista. Mahdollistaminen taas antaa hänelle enemmän aikaa siihen, mihin ihmistä tarvitaan eniten: arvioimaan, valitsemaan ja vastaamaan lopputuloksesta.
Miksi tämä koskee koko markkinointialaa
Tästä ei kannata vetää johtopäätöstä, että tekoäly pitäisi pitää poissa markkinoinnista. Se olisi sama virhe kuin väittää, että autot olisi pitänyt kieltää, koska ne muuttivat ajureiden ammattia. Olennaista ei ole se, käytetäänkö tekoälyä, vaan se, miten sitä käytetään.
Kun tekoäly auttaa ihmistä tekemään työnsä paremmin, harva kyseenalaistaa sen käyttöä. Vastareaktio syntyy silloin, kun ihminen näyttää kadonneen prosessista kokonaan.
Lopulta kyse ei siis ole tekoälystä vaan luottamuksesta. Juuri siihen kysymykseen koko markkinointialan on tulevina vuosina vastattava.
Tähän samaan ajatukseen – tekoäly ihmisen apuna, ei ihmisen tilalla – palaamme muuallakin blogissamme, esimerkiksi jutussa Tekoäly toistuviin tehtäviin. Jos haluat keskustella siitä, miltä tämä näyttäisi juuri sinun markkinoinnissasi, varaa maksuton kartoitus tai tutustu palveluihimme.